Pelastus ja sovitus – pohdintaa
Pelastus on tärkeä asia. Se on kristinuskon ytimessä. Tässä tekstissä peilataan sovitusteorioita helluntailaisesta näkökulmasta käsin.
Pohdintaa erinäisistä teologiaan vivahtavista aihepiireistä.
Pelastus on tärkeä asia. Se on kristinuskon ytimessä. Tässä tekstissä peilataan sovitusteorioita helluntailaisesta näkökulmasta käsin.
Pyhän Hengen kaste on elämää mullistava kokemus, joka antaa uskovalle voimaa todistaa Jeesuksesta ja elää kristillistä elämää.
Pyhän Hengen kaste on yksi kristillisen uskon syvällisimmistä ja voimallisimmista kokemuksista. Se on hetki, jolloin uskovainen ensimmäistä kertaa täyttyy Pyhällä Hengellä ja saa voiman toteuttaa Jumalan antamaa tehtävää. Tämä kokemus on erityisen merkittävä helluntailaisuudessa, jossa Pyhän Hengen kaste nähdään uskonelämän keskeisenä osana. Tämä artikkeli tarkastelee Pyhän Hengen kasteen merkitystä, sen eroa uudestisyntymiseen, sekä sen roolia
Rasismi on ollut helluntailaisuudessakin yleistä, mutta siitä on selvitty. Olisiko aika naisten asemankin muuttua?
Misogynia määritellään naisiin ja tyttöihin kohdistuvana asenteena, jota yleisesti kuvaa aliarvostus tai suoranainen viha eli naisviha. Raamattu ei kuitenkaan tue tätä.
Pastoritkaan eivät ole päässeet pakoon ammatillistamista (Joynt 2017, 2). Tämä on mielestäni kaksitahoinen asia. Huonossa tapauksessa se voi johtaa pois päin kutsumuksen toteuttamisesta ammatin harjoittamiseen. Hyvässä tapauksessa se voi auttaa huomattavasti toteuttamaan omaa kutsumustaan tehokkaasti ja kestävästi. Lisäksi aikamme post-modernit ja jopa post-kristilliset aatevirtaukset ovat murtaneet perinteisten pastorin roolien toimivuutta (kts. tämä toinen kirjoitukseni pastorin
Pastorin rooli on usein vapaiden suuntien seurakunnissa hyvin vaihteleva ja toisinaan epäselväkin. Käsittelin jo toisessa kirjoituksessani pastorin moniulotteisia Raamatusta nousevia rooleja, joten lähestyn tässä kirjoituksessa pastorin roolia enemmänkin ulkopuolelta tulevien odotusten puolelta. Viittasin näihin odotuksiin toisessa kirjoituksessani ja tulen tässä laajentamaan näitä ajatuksia. Ihmisten asettama pastorin rooli Yksi pastorin työn vaikeita puolia on ihmisten häneen heijastamat erilaiset roolit
Viimeisinä vuosikymmeninä on aika ajoin nostanut päätään esille termi sirpaloituminen tai pirstaloituminen (engl. fragmentation). Sanakirjan mukaan termi viittaa yhteiskunnan sirpaloitumiseen eri sidosryhmien (engl. interest groups) kokoelmaksi. Olemme siis siirtyneet pois tietynlaisen yhtenäiskulttuurin ajasta sirpaloituneen kulttuurin aikaan. Enää ihmisten ei voi olettaa ajattelevan suhteellisen samalla tavalla asioista, vaan on yhä suurempia määriä mielipiteitä ja myöskin näiden
Lähetyskäskyssä Jeesus lähettää seuraajansa tekemään opetuslapsia. Opetuslapseuttaminen on siis koko kristinuskon keskiössä oleva asia.
Opetuslapseuttaminen, valmentaminen, mentorointi, vai mikä ihmeen juttu? Read More »
Pastori sana tulee latinan kielen paimenta tarkoittavasta sanasta. Olen kuitenkin huomannut, että vapaiden suuntien seurakuntien pastorin nimikkeellä olevista työntekijöiden joukosta löytyy laaja kirjo armoituksia paimenen lisäksi (Ef. 4:11–13). Eikä aina olekaan tarkoituksenmukaista palkata ”paimenta” seurakuntaa palvelemaan. Toisinaan seurakunnan sen hetkisessa kaudessa ja olemuksessa evankelistakin voi olla jopa toimivampi ratkaisu. Pastorin nimikkeestä onkin tullut enemmän sateenvarjotermi, jonka alle mahtuvat seurakuntaa palvelemaan monenlaisilla lahjoilla ja kutsumuksilla varustetut miehet ja naiset.
Ensin pastoria pidetään enkelinä, sitten paholaisena ja lopuksi ihmisenä. Näin minulle kertoi eräs vanhempi jo eläkettä lähestyvä pastori. Lause on toki hiukan liioiteltu, mutta siihen on mielestäni kiteytynyt jotain seurakuntien sosiaalisen elämän kokemuksellista todellisuutta.