Pyhän Hengen kaste on yksi kristillisen uskon syvällisimmistä ja voimallisimmista kokemuksista. Se on hetki, jolloin uskovainen ensimmäistä kertaa täyttyy Pyhällä Hengellä ja saa voiman toteuttaa Jumalan antamaa tehtävää. Tämä kokemus on erityisen merkittävä helluntailaisuudessa, jossa Pyhän Hengen kaste nähdään uskonelämän keskeisenä osana. Tämä artikkeli tarkastelee Pyhän Hengen kasteen merkitystä, sen eroa uudestisyntymiseen, sekä sen roolia uskovan elämässä erityisesti helluntailaisesta näkökulmasta. Lisäksi pohditaan, miten Pyhän Hengen kaste ilmenee ja mitä se tarkoittaa kristityn arjessa. Toisessa tekstissäni esitän käytännönläheiset askeleet Pyhän Hengen kasteen vastaanottamiseen.
Pyhän Hengen kaste ja uudestisyntyminen
Pastori Petteri Arasalo määrittelee kirjassaan Elä täynnä Pyhää Henkeä Pyhän Hengen kasteen olevan erillinen kokemus uudestisyntymisestä (Arasalo 2023, 12). Samoin Suomen Helluntaikirkon virallisessa opissa esitellään pelastus ja uudestisyntymä sekä Pyhän Hengen kaste erillisinä kokemuksina, joissa molemmissa kuitenkin sama Pyhä Henki on aktiivisena toimijana (5. Pyhä Henki). Raamatusta voidaan vetää vastaavanlaisia johtopäätöksiä esimerkiksi Jeesuksen esittämästä lupauksesta, jonka Hän antoi nimenomaan Häneen jo uskoville ja Häntä uskollisesti seuraaville opetuslapsilleen:
Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te tulette olemaan minun todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka. (Apt. 1:8)
Pyhän Hengen kaste eroaa siis uudestisyntymisestä, jossa ihminen syntyy uudelleen Pyhästä Hengestä (Joh. 3:5–8). Pyhä Henki vaikuttaa jo jokaisessa uudestisyntyneessä kristityssä, mikä ilmenee ”voimana taistella syntiä ja itsekästä luontoa vastaan sekä Hengen hedelmän kasvamisena. Hengen hedelmää ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Tämä hedelmä tulee näkyviin luonteen kasvuna, siinä, että uskova ihminen muuttuu yhä enemmän kohti Kristuksen kaltaisuutta”. (5. Pyhä Henki.)
Vaikka vuosien varrella on esitetty eriäviäkin mielipiteitä siitä, ovatko Pyhän Hengen kaste ja uudestisyntyminen erillisiä kokemuksia, olen ainakin omassa elämässäni kokenut nämä erillisinä tapahtumina. Näen tämän helluntailaisen tavan erottaa ne toisistaan vastaavan enemmän todellisuutta. Yleensä nämä eroavaisuudet näkemyksissä liittyvät siihen, painotetaanko enemmän Luukkaan vai Paavalin tekstejä. Tästä käytyyn keskusteluun voi tutustua esimerkiksi lukemalla William P. Atkinsonin teosta Baptism in the Spririt. Pyhän Hengen kasteen ja uudestisyntymisen eron ymmärtäminen on tärkeää. Seuraavaksi käsittelemme, miksi Pyhän Hengen kaste on niin merkittävä kokemus uskovan elämässä.
Miksi Pyhän Hengen kaste on tärkeä?
Pyhän Hengen kaste ja yleensäkin Hengellä täyttyminen ovat kokemuksia, joissa Jeesus ”varustaa uskovan ihmisen voimalla palvelemaan, todistamaan ja elämään Hengen täyteydessä” (5. Pyhä Henki). Pyhän Hengen kasteessa uskovainen täyttyy Pyhällä Hengellä, saa voiman todistaa Jeesuksesta ja elää kristillistä elämää (Apt. 1:8), ja toteuttaa Herransa antamaa lähetyskäskyä, eli viedä evankeliumia eteenpäin (Matt. 28:18–20; Mark. 16:15–18).
Kenestäkään ei kuitenkaan tule täydellistä Pyhän Hengen kasteen kautta, vaan uskovainen joutuu edelleen kamppailemaan erilaisten kiusausten, pelkojen, oman laiskuuden ja monien muiden asioiden kanssa pyrkiessään seuraamaan Herransa tahtoa. Nyt hänellä on kuitenkin uusi voima auttamassa näistä kaikista huolimatta toteuttamaan Jumalan antamaa tarkoitusta maan päällä menestyksekkäästi.
Teologian tohtori David Petts (2008, 87) esittää, että Pyhän Hengen kaste avaa lisäksi oven yliluonnollisten Pyhän Hengen lahjojen (esim. Apt. 12) toiminnalle uskovan elämässä, minkä myös itse voin henkilökohtaisesta elämästäni todistaa. Nämä Pyhän Hengen lahjat ovat väylä Jumalan rakkauden ja läsnäolon ymmärtämiselle sekä seurakunnan sisällä että sen ulkopuolella, niiden todistaessa Jeesuksen Kristuksen evankeliumin olevan totta.
Pyhän Hengen kasteen merkki
Helluntailaisuudessa kielilläpuhuminen nähdään usein Pyhän Hengen kasteen merkkinä, mutta samalla todetaan muidenkin merkkien olevan mahdollisia (5. Pyhä Henki). Samalla linjalla tämän suhteen ovat sekä Petts (2008, 101) että Arasalo (2023, 28–29). Joskus ajatuksesta kielillä puhumisen tärkeydestä ensimmäisenä merkkinä Pyhän Hengen kasteesta käytetään termiä ensitodisteoppi.
Mielestäni kielilläpuhuminen on tärkeää nähdä Pyhän Hengen vaikutuksena ihmisessä, jossa ihminen itse tekee tahdonalaisen päätöksen päästää tuo Pyhän Hengen vaikutus ulos puhuen kielillä. Se ei ole jotain, jonka voisi saavuttaa esimerkiksi opettelemalla, paastoamalla, pyhittymällä tai millään muulla vastaavalla, vaan se on jotain, mihin ihminen antautuu. Tämä tapahtuu samalla tavalla kuin Raamatussa helluntaina tapahtuneen Pyhän Hengen vuodatuksen yhteydessä, jolloin opetuslapset, ei Pyhä Henki, alkoivat puhua kielillä sen mukaan kuin Henki antoi heille puhuttavaksi (Apt. 2:4).
Monia voi pidätellä puhumasta kielillä erilaiset pelot, huonot kokemukset, väärä opetus tai muut vastaavat asiat. Kanadalainen teologian professori Andrew K. Gabriel esittääkin painokkaasti omassa blogissaan, että olisi tärkeää ymmärtää Pyhän Hengen kasteeseen liittyvän useita muitakin merkkejä Raamatussa, kuten rohkeus todistaa Jeesuksesta, ihmeet ja merkit, profetointi ja seurakunnan yhteys (Gabriel 2011). Koko helluntailiikkeen syntyyn voimakkaasti vaikuttanut William J. Seymour, Azusa-kadun herätyksen johtaja, oli itsekin tullut siihen tulokseen, että kielilläpuhumista ei pitäisi pitää ainoana merkkinä ja että Hengen hedelmien esiintyminen uskovan elämässä on oikeastaan tärkeämpää kuin kielilläpuhuminen, sitä kuitenkaan väheksymättä (Seymour 1907; Seymour 2012, johdanto). Aiheesta on myös Suomessa käyty keskustelua mm. Eksegeettinen safari -blogin artikkelissa Kielilläpuhuminen henkikasteen merkkinä (2008) tekstissä ja erityisesti sen kommenteissa.
Edellä esitettyjen syiden vuoksi en pidä kielilläpuhumisen puutetta täydellisenä esteenä sille, että joku voisi olla Pyhällä Hengellä täytetty. Uskon kuitenkin, että jokaiselle uskovalle on tarjolla tämä kokemus Pyhän Hengen täyteyden kautta. Mielestäni olisi erikoista, jos vain joillekin uskoville olisi varattu mahdollisuus tällaiseen ensitodisteeseen tai rakentaa itseään kielillä puhuen, kuten Paavali kirjoittaa (1. Kor. 14:4). Vaikka kaikki eivät puhu kielillä julkisesti jumalanpalveluksissa niin, että se Pyhän Hengen vaikutuksesta tulkittaisiin muidenkin rakennukseksi (1. Kor. 14:5), se ei sulje pois kielilläpuhumisen merkitystä henkilökohtaisessa rukouselämässä. Kielilläpuhuminen Pyhän Hengen kasteen ensitodisteena on mielestäni avoinna kaikille uskoville Pyhän Hengen vapaudessa.
Pyhän Hengen kaste vs. Pyhällä Hengellä täyttyminen
Arasalo (2023, 16) määrittelee Pyhän Hengen kasteen tarkoittavan ensimmäistä kertaa, kun uskova täyttyy Pyhällä Hengellä. Tätä ei suinkaan ole tarkoitettu ainoaksi kerraksi, vaan Raamattu ohjeistaa meitä täyttymään yhä uudestaan Pyhällä Hengellä (Ef. 5:18). Alkukielisessä tekstissä tuossa jakeessa käytetty täyttyä-verbin kreikan kielistä aikamuotoa ei suoraan löydy suomesta vaan se on käännetty useimmiten sitä lähimpänä olevaan preesensiin. Kyseinen aikamuoto pitää kuitenkin ajatuksen jatkuvasta tai loputtomasti toistuvasta toiminnasta, eli sen voisi kääntää vaikka ”täyttykää ja yhä uudelleen täyttykää Hengellä”.
Helluntailaisuudessa Pyhän Hengen kasteeseen liittyy usein voimakkaita kokemuksia. Osa niistä voi toistua myös Hengen täyteyden kokemuksissa, mutta monilla ne ovat voimakkaampia Pyhän Hengen kasteen yhteydessä. Itse olen kokenut Hengen täyteyden yhteydessä, ja sen jälkeen, kielilläpuhumista, profetoimista ja erilaisten Pyhän Hengen lahjojen ilmentymistä, jotka ovat myös Pyhän Hengen kasteessa koettuja merkkejä.
Uskon, että tämän jatkuvan täyttymisen kautta Jumala antaa meille voiman elää Hänen tahtonsa mukaisesti ja suorittaa meille annetut tehtävät. Pyhällä Hengellä täyttymiseen ei kuitenkaan tarvitse aina liittyä mitään erityisiä tuntemuksia. Voimme uskon varaisesti pyytää ja ottaa vastaan. Kun rukoilen yksinkertaisesti pyytäen Pyhän Hengen täyteyttä ja kiitän uskossa siitä, että Jumala vastaa pyyntööni, näen toistuvasti, kuinka Pyhän Hengen vaikutus ilmenee elämässäni.
Päätelmä Pyhän Hengen kasteesta
Pyhän Hengen kaste on uskovan elämää mullistava kokemus, joka antaa voiman ja rohkeuden elää kristillistä elämää ja todistaa Jeesuksesta. Se syventää uskoa ja avaa tien Jumalan syvempään tuntemiseen sekä yliluonnollisten Pyhän Hengen lahjojen kokemiseen. Jokaiselle uskovalle tarjottava Pyhän Hengen kaste on merkittävä lahja, joka muuttaa elämän pysyvästi. Pyhän Hengen kasteessa Jumalan yliluonnollinen rakkaus ilmestyy koettavalla tavalla ihmisten keskuuteen.
Lähteet
5. Pyhä Henki. Suomen Helluntaikirkko. Viitattu 25.7.2024. https://helluntaikirkko.fi/uskon_paakohdat/5-pyha-henki/.
Arasalo, Petteri. 2023. Elä täynnä Pyhää Henkeä. Keuruu : Aikamedia.
Atkinson, William. 2012. Baptism in the Spirit: Luke-Acts and the Dunn Debate. Cambridge, United States: The Lutterworth Press.
Gabriel, Andrew K. 2011. ”Tongues Is NOT the Only Sign of Spirit Baptism”. Andrew K. Gabriel. Viitattu 26.7.2024. https://www.andrewkgabriel.com/2011/07/25/tongues-is-not-the-only-sign-of-spirit-baptism/.
Kielilläpuhuminen henkikasteen merkkinä. 2008. Eksegeettinen safari. Viitattu 26.7.2024. https://eksegeesi.blogspot.com/2008/01/kielillpuhuminen-henkikasteen-merkkin.html.
Petts, David. 2008. Pyhän Hengen olemus. Keuruu: Aikamedia.
Seymour, William J. 1907. To the Baptized Saints. Apostolic Faith, syyskuuta 1907. 9.
Seymour, William J. 2012. The Doctrines and Discipline of the Azusa Street Apostolic Faith Mission of Los Angeles, California. The Complete Azusa Street Library 7. Pensacola: Christian Life Books.