Pastorin rooli on usein vapaiden suuntien seurakunnissa hyvin vaihteleva ja toisinaan epäselväkin. Käsittelin jo toisessa kirjoituksessani pastorin moniulotteisia Raamatusta nousevia rooleja, joten lähestyn tässä kirjoituksessa pastorin roolia enemmänkin ulkopuolelta tulevien odotusten puolelta. Viittasin näihin odotuksiin toisessa kirjoituksessani ja tulen tässä laajentamaan näitä ajatuksia.
Ihmisten asettama pastorin rooli
Yksi pastorin työn vaikeita puolia on ihmisten häneen heijastamat erilaiset roolit ja odotukset, mistä itse pastori saattaa olla täysin tietämätön. Monet näistä odotuksista ovat ihmisille itselleenkin tiedostomattomia eikä niitä senkään tähden kommunikoida selvästi missään vaiheessa. Kuitenkin ne herättävät pastorille erinäisiä paineita ja ihmisille pettymystä pastorin toimintaan tehden varsinkin aloittelevien ja epävarmojen pastoreiden työn raskaaksi.
Joitakin näitä ihmisten asettamia rooleja voivat olla esim. johtaja, sielunhoitaja, palvelija, saarnaaja, motivaattori, huolenpitäjä, kuuntelija, jne. Näihin vaikuttavat mm. ihmisten sisäiset tiedostamattomat ihmissuhdetarpeet (kts. toinen tekstini). David K. Poolerin, PhD, dosentti Baylor University:ssä, toteaa artikkelissaan Pastors and Congregations at Risk: Insights from Role Identity Theory (2011, 708) seurakuntalaisten voivan odottaa pastorin toimivan virheettömästi, joka voi jopa vahvistaa pastorin vääristynyttä rooli-identiteettiä asettaen hänet lankeamisen vaaraan.
Pastorin rooli muutoksessa?
Ajassamme valloillaan olevat post-modernit, post-kristilliset ja erinäiset ateistiset aatesuuntaukset haastavat perinteisiä pastorin rooleja. Kathleen A. Cahalan, käytännön teologian professori Saint John’s University School of Theology and Seminary:ssa, nostaakin esiin artikkelissaan Three Approaches to Practical Theology, Theological Education, and the Church’s Ministry (2005) kolme ehdotusta pastorin roolille tässä ajassa: pastori tulkitsijana, pastori ammatinharjoittajana ja pastori viljelijänä.
Pastori tulkitsijana -mallissa pastorin rooli on olla koulutettu hermeneuttinen opas tulkiten muinaisia tekstejä. Pastori ammatinharjoittajana -mallissa pastorin rooli on olla vanhojen tapojen ajankohtainen harjoittaja ollen samalla esimerkkinä. Pastori viljelijänä -mallissa pastorin rooli on taas olla kriittinen rakastavan yhteisön rakentaja.
Lisa Nichols Hickman, presbyteeripastori ja kirjailija, lisää artikkelissaan Pastoral vocation: What shall we do now, and how? (2015) Cahalanin esittämään listaan vielä neljännen mallin pastorille: pastori merkkinä. Tässä mallissa pastorin rooli on olla sirpaloituneen maailman keskellä merkkinä toisesta maailmasta.
Nämä neljä mallia antavat ainakin ajattelun aihetta pastorin roolille nykyisessä viitekehyksessämme. Mielestäni näistä malleista jokainen jää kuitenkin vajaaksi. Jonkinlainen yhdistelmä voisi olla parempi. Pastorin on nimittäin toimittava välistä tulkkina Raamatun teksteille, välistä pitää elossa vanhojen Raamattuun pohjautuvien tapojen todellisuutta, välistä pyrkiä viljelemään ja rakentamaan kulttuuria sekä yhteisöä sekä välistä olla merkkinä toisesta maailmasta. Joka tapauksessa on todettava, että pastorin rooli ei ole mitenkään yksinkertaisesti määriteltävissä varsinkaan nykyisen maailman myllerryksen keskellä. Kuitenkin pastorin roolin selkeyttäminen olisi ainakin pastorille itselleen todella tärkeää, ja voisi auttaa myös elämään kutsumustaan todeksi täysillä.
Lähteet
Cahalan, K. A. 2005. Three Approaches to Practical Theology, Theological Education, and the Church’s Ministry. International Journal of Practical Theology 9/1, 63–94.
Hickman, L. N. 2015. Pastoral vocation: What shall we do now, and how? Theology Today 72/3, 312–325.
Pooler, D. K. 2011. Pastors and Congregations at Risk: Insights from Role Identity Theory. Pastoral Psychology; New York 60/5, 705–712.
Paluuviite: Pastorin koulutus - kehitettävää? - Jaakko Pasanen