”Jeesus on voittaja” on vahva ja jopa mahtipontinen lause. Se voi olla jopa toisinaan liian suuri meidän rajallisen mielemme ja heikon uskomme vastaanotettavaksi. Sen tähden haluan lähestyä sitä jakaen sitä muutamilla kysymyksillä palasiksi. Yleensäkin on tehokasta ja toimivaa lähestyä vaikeita ja suuria kokonaisuuksia pienemmissä osissa, ja tämä pätee myös Raamatun totuuksien tutkimiseen. Kun kyselemme Raamatun tekstien äärellä yksinkertaisia kysymyksiä saatamme yllättyä, kuinka vaikeasti ymmärrettävät kohdatkin alkavat saada selvyyttä Pyhän Hengenkin alkaessa antaa meille vastauksia kysymyksiimme. Tämän lauseen kohdalla kysymme kolme yksinkertaista kysymystä:
Kuka on voittaja?
Kun puhutaan jonkun asian tekemisestä tai jonakin olemisesta, niin olennaista on tietää kuka oikein tässä tapauksessa tekee tai on. Vaikkakin tämä kysymys on jopa lapsellisen yksinkertaisen tuntuinen, niin vastaus siihen voi auttaa yllättävän paljon. Lähestymme tätä yhdellä Raamatun jakeella:
Jeesus tuli heidän luokseen ja sanoi heille: ”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä…
Matt. 28:18
Tässä jakeessa Jeesus sanoo hyvin selkeästi, että Hänelle on annettu kaikki valta. En ole kovin kummoinen Raamatun alkukielien tuntija, mutta osaan tutkia lähdeteoksien avulla vähän alkukielen sanojen merkityksiä. Tässä tapauksessa alkukielelläkin meille ”kaikki” -sanalla käännetty sana tarkoittaa todellakin kaikkea, tai se voitaisiin myös kääntää suurinta mahdollista määrää kyseistä asiaa (kts. tarkemmin täältä). Opin nuorempana muistilauseen tätä varten: kaikki tarkoittaa kaikkea ja se on kaikki mitä kaikki tarkoittaa. Usein me nimittäin pyrimme lisäämään mielessämme kaikenlaisia poikkeuksia kun kohtaamme Raamatussa näin voimakkaita yleistyksiä. Olisi parempi vain luottamuksella uskoa Jumalan Sanan olevan totta ja tunnustaa oma epäusko, kuin vesittää totuutta näillä omilla lisäyksillä.
Koska Jeesuksella on kaikki valta, niin seuraa tietenkin kysymys siitä, että miten paljon valtaa sitten muille on jätetty. Vastaus on tietenkin helppo: ei yhtään. Jos Jeesuksella on kaikki valta, niin silloinhan ei enää jää mitään jaettavaksi muille. Jumala on täydellisesti monopolisoinut vallan Jeesukselle ristin työn kautta. On kuitenkin todettava, että Jeesuksella ei ole kaikkea voimaa taivaassa ja maan päällä. Meidän sielujemme vihollinen on toki voimakas mutta ilman valtaa.
Valta ja voima
Tämän sisäistämistä helpottaa kun ymmärrämme vallan ja voiman eron. Sitä voisi kuvata kahdella kielikuvalla. Ensimmäinen kuva on liikennettä ohjaavasta poliisista. Poliisillahan on valta pysäyttää auto nostamalla kätensä pystyyn, mutta poliisilla ei ole kuitenkaan voimaa pysäyttää autoa kädellään. Toinen kuva on armeijasta. Armeijalla on hyvin voimakkaita aseita, mutta ei valtaa käyttää niitä siviilejä vastaan. Tästä huomaamme, että voima ei ole niinkään ratkaisevaa vaan valta.
Tietenkin herää kysymys, että miksi sitten kaikenlaista pahaa tapahtuu maailmassa. Eikö Jumala voisi vain käyttää valtaansa ja poistaa pahan maailmasta? Tämä on ikivanha pahuuden ongelman kysymys, jolla oikeastaan yritämme väistää vastuutamme siirtämälle kaiken vastuun Jumalan niskoille. Jumala on niin hyvä, että Hän ei pakota ketään toimimaan valtansa mukaisesti. Myöskin paholainen pyrkii haalimaan itselleen valtaa valheiden avulla. Uskomalla näitä valheita annamme vallan valehtelijalle toimia. Eli Jumalassa ei ole vika tämän ajan pahuuden kohdalla ja tulee myös aika, jolloin Jumalan tulee kyllä poistamaan pahuuden. Nyt kuitenkin Jumala armonsa ja rakkautensa tähden ei vielä langeta lopunajan tuomioitaan antaen ihmisille aikaa kääntyä Hänen puoleensa.
Vastaus kysymykseen ”kuka on voittaja” on tietenkin: Jeesus on voittaja! Kenelläkään muulla ei ole valtaa olla voittaja. Tämä on myös ilosanoma sinulle. Ei ole nimittäin kysymys sinusta. Ei ole kysymys kuinka taitava olet, kuinka hyvin onnistunut, kuinka viisas ja hyvin kouluttautunut, kuinka uskonnollinen tai harras, kuinka paljon sinulla on saavutuksia, mitä rotua, heimoa tai sukua edustat, tms. On kysymys vain ja yksinomaan Jeesuksesta ja Hänen voitostaan, johon me ihmiset pääsemme osallisiksi uskon kautta. Seuraavaksi voimmekin edetä kysymään itseltämme:
Milloin Jeesus on voittaja?
Nyt kun olemme selvittäneet tarkemmin kuka oikeastaan onkaan voittaja, eli Jeesus, niin on hyvä selvittää milloin Jeesus onkaan voittaja. Tämäkin on yllättävän olennainen tieto. Lähdetään taas Raamatun jakeella liikenteeseen:
Nyt on tämän maailman tuomion hetki. Nyt tämän maailman ruhtinas heitetään ulos.
Joh. 12:31
En edelleenkään väitä olevani Raamatun alkukielien asiantuntija, mutta tarkistin taas lähdeteoksista ”nyt” -sanan merkityksen alkukielellä. Se tarkoittaa myös alkukielellä nyt, tai välittömästi ennen tai jälkeen kyseisen hetken (kts. tarkemmin täältä). Ajanlaskumme alkupuolella Jeesus julisti, että nyt tämän maailman ruhtinas heitetään ulos. Tämän maailman ruhtinas viittaa paholaiseen, joka syntiinlankeemuksen kautta oli saanut valta-aseman suhteessa tähän maailmaan. Lyhyesti sanottuna voisi todeta, että ihminen antautui syntiinlankeemuksessa uskomaan paholaisen sanaa Jumalan Sanan sijaan luovuttaen näin paholaiselle valta-asemansa. Jumalahan oli asettanut ihmisen vallitsemaan maan päällä, mutta nyt ihminen oman tahtonsa päätöksellä päätyi palvelemaan paholaisen päämääriä. Nyt kuitenkin Jeesus julisti, että tämän maailman ruhtinas heitetään ulos tarkoittaen pois valta-asemastaan.
Vastaus kysymykseen milloin Jeesus on voittaja löytyy myös olla-verbin aikamuodossa kyseisessä lauseessa. Olla-verbi on preesens muodossa eli nykyhetken tekemisen muodossa. Jeesus on nyt juuri tällä hetkellä voittaja. Tämä sama tilanne löytyy myös siitä, kun Jumala ilmoittaessaan nimensä Moosekselle palavasta pensaasta sanoi olevansa ”Minä olen se, joka olen” eli jatkuvassa preesens muodossa olemassa oleva Jumala. Jumalan todellisuus on jatkuvasti nyt todellisuutta, ja Jeesuksen voitto on myös nyt totta.
Menneisyys ja tulevaisuus
Meillä on kuitenkin kaksi ajan suuntaa, johon usein heitämme Jumalan todellisuuden ja Jeesuksen voiton. Toinen niistä on menneisyys. Jeesus oli voittaja silloin kun tulin uskoon, silloin kun täytyin Pyhällä Hengellä, silloin kun oli herätyksen aikoja, silloin kun Niilo Yli-Vainio saarnasi, silloin kun uskonpuhdistus eteni, silloin kun Paavali julisti, ja niin edelleen. On todella arvokasta muistaa Jumalan tekoja menneisyydessä, jotta meillä olisi rohkeus uskoa Häneen tänäkin päivänä. Ei ole kuitenkaan mitään oikeutta siirtää Jeesuksen voittoa vain menneisyyden asiaksi.
Toinen suunta on nykyisyys. Jeesus on voittaja, kun Hän palaa noutamaan omansa, kun rukoilemme riittävästi riittävän suurella joukolla, kun teemme parannuksen, kun se-ja-se saarnaaja tulee puhumaan, kun pääsen naimisiin, tms. On mahtavaa suhtautua tulevaisuuteen toivon täyteisestä, mutta usko tarraa kiinni Jumalan Valtakuntaan jo tänä päivänä. Tietenkin on Raamatussakin esille tuotuja asioita, jotka tapahtuvat täyteydessään vasta myöhemmin. Kuitenkin jo nyt voimme kokea ja nauttia Jeesuksen voiton todellisuudesta. Kun olemme selvittäneet kuka se voittaja oikein on ja milloin hän sitten oikein onkaan voittaja, niin voimme kysyä seuraavan hiukan takaperoisen kysymyksen:
Mitä siis Jeesus on?
Tämän kirjoituksen puitteissa vastaus kysymykseen on ilmiselvä: Jeesus on voittaja. Katsotaan taas jae Raamatusta, jonka perusteella voimme ajatella näin:
Hän riisui aseista hallitukset ja vallat ja saattoi ne julkisen häpeän alaisiksi, kun hän sai niistä Kristuksessa riemuvoiton.
Kol. 2:15
Tätä asiaa ei juurikaan voisi selvemmin enää todeta: Jumala on riisunut aseet sielujemme viholliselta ja sen joukoilta, saattanut ne julkisen häpeän alaisiksi saaden riemuvoiton Jeesuksessa! Vihollinen on riisuttu aseista. Tätä me emme sitten mitenkään tahdo uskoa. Me ajattelemme usein, että vihollisella on hirvittävät ja pelottavat aseet meitä varten valmistettuna. Kuitenkin totuus on, että vihollisemme aseet on otettu pois (vrt. 1. Kor. 15:54-57). Samalla taas meille uskoville on annettu ase: Jumalan/todistuksemme Sana. Vihollisen valheiden tähden näemme asiat tässä suhteessa aivan päinvastoin kuin ne oikeasti ovat! Ainoat aseet vihollisella on ne aseet, jotka annamme sille epäuskon, väärien oppien, valheiden uskomisen, jne. kautta. Tämän tähden mielen uudistuminen Jumalan Sanan totuuksien pohjalta on todella tärkeää uskovalle (kts. Room. 12:1-2)
Triumfi
Paavali käyttää tässä jakeessa jokaiselle Rooman valtakunnassa asuvalle ihmiselle tuttua käsitettä kuvastaessaan Jeesuksen saamaa voittoa. Se on nimittäin triumfin käsite. Triumfi oli kulkue, jolla palkittiin erityistä sotilasmenestystä saavuttanut komentaja. Mikäli senaatti päätti myöntää triumfin komentajalle, niin hän sai ratsastaa vaunuissa kaupungin halki joukkojensa, sotasaaliin ja merkittävien sotavankien kanssa. Tähän viittaa myös Paavalin käyttämä termi voittosaatto (kts. 2. Kor. 2:14). Paavali siis rinnastaa Jeesuksen tähän voittaneeseen komentajaan, joka ratsastaa triumfissa kaikkien näkyvillä voitettu julkisen häpeän ja pilkan alainen vihollinen sotavankina perässään.
Jeesuksen saaman voiton täydellisyyttä ja suuruutta ei voisi juurikaan kuvaavammin enää tuoda esiin. Sielujemme vihollinen ei ole pelkästään voitettu, vaan riisuttu aseistaan ja laitettu kulkemaan julkisesti häviäjänä kaikkien edessä. Miten suuri onkaan Jeesuksen saama voitto, ja miten vähän me siitä usein ymmärrämmekään!
Jeesus on voittaja aina ja ikuisesti
Meidän Herramme Jeesus Kristus on siis voittaja! Tämä voitto on saavutettu kertakaikkisesti eikä Jeesuksen ole enää tarvetta uudelleen voittaa vihollista missään vaiheessa. Emme enää löydä Raamatusta todellista taistelua Jeesuksen ja vihollisen välillä. Kyllä vihollinen yrittää saada aikaan taistelun, mutta sekin lopetetaan ilman oikeastaan mitään kamppailua (kts. Ilm. 20:7–10). Toki Paavali toteaa, että meillä ei ole taistelu lihaa eikä verta vastaan vaan nimenomaan näitä vihollisen joukkoja vastaan (kts. Ef. 6:12). Tämäkin taistelu on jo todellisuudessa voitettu ja meidän taistelumme on enemmänkin taistelu siitä uskommeko Jumalan Sanaan vai uskommeko vihollisen valheisiin. Jumalan Sanaan uskomalla saamme nähdä Jeesuksen voittajana näissäkin kamppailuissamme.